Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Lyhyesti Karjalasta kotoisin olevasta Pipattien suvusta

Jaakkiman  Kurenrannassa on tämänhetkisen tiedon mukaan kaikkien Pipattien sukuun kuuluvien juuret. Jo 1600-luvun puolivälin aikoihin noilla seuduin oli henkilöitä, joilla oli Pipattiin viittaava sukunimi, mutta ennen Isonvihan aikaa oli nimi saanut nykyisen Pipatti-muotonsa.

Käkisalmen lääni, johon nuo alueet silloin kuuluivat, liitettiin Ruotsiin Stolbovan rauhassa vuonna 1617. Alueilla asui silloin vielä paljon ortodokseja, mutta he alkoivat siirtyä vähitellen Tveriin ja tilalle tuli luterilaisia. Suuremmissa määrin alkoi luterilaisia tulla seudulle 1600-luvun puolivälin jälkeen riehuneen ns. ruptuurisodan aikana ja sen jälkeen. Saataneenko koskaan selville, milloin Pipatit alueelle tulivat, mutta viimeistään joskus 1600-luvun puolenvälin jälkeen he siellä jo olivat.

Sukututkijoiden keskuudessa on yleisesti hyväksytty näkemys, jonka mukaan kaikki vuonna 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan rajan itäpuolelle jääneet saman sukunimen omaavat henkilöt ovat kaikki sukua keskenään. Vaikka toistaiseksi ei ole  voitu löytää yhteistä kantaisää Pipateille, on nimi niin harvinainen, että tuntuu vaikealta ajatella, että kahdelle eri sukuun kuuluvalle olisi noin harvinainen nimi tullut.

Mutta vaikka niin olisikin, on Pipattien sukuseura tarkoitettu kaikille Pipattien sukuun kuuluville ja, jos ilmenisi olevan toinenkin Pipattien suku, niin varmasti samaan seuraan mahdutaan.

Kurenranta 5Tämän hetkisten tietojen mukaan nykyisin elävät Pipatit ovat suurimmalta osin 2-4 päähaaran jälkeläisiä. Nämä päähaarat ovat saaneet alkunsa todennäköisesti 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa. Ja merkit viittaavat selkeästi siihen, että nämäkin olisivat melko läheistä sukua keskenään. Nykyään elävien, tämän kirjoittajan tiedossa olevien Pipattien yhteisen esi-isän saattaisi olettaa eläneen joskus 1600-luvun alun, 1500-luvun lopun aikoihin.

Noista muutamista päähaaroista on sittemmin versonut uusia haaroja, joista monet ovat myös kuihtuneet. On myös pari versoa, joiden nykyisestä vaiheesta tutkija ei ole selvillä. Mutta on myös hyvin runsaaksi versoneita haaroja. Etenkin kahdesta, satoja vuosia rinnakkain eläneestä päähaarasta, on suurin osa nykyisistä Pipateista polveutunut. Toisesta haarasta osa jäi Jaakkimaan aina Talvisotaan asti ja 1800-luvun loppupuolelta siitä oli joitakin muuttanut Kurkijoelle. Rinnakkaishaarasta oli hieman aikaisemmin lähtenyt muun muassa Räisälän haaran perustaja, osan jäädessä Jaakkimaan.

Uukuniemen haara on yksi päähaaroista ja sen eriytyminen muista on vaikeampaa selvittää. Se lienee tapahtunut 1600-luvun puolen välin aikoihin. Haara häviääkin hieman oudosti niin kirkonkirjoista kuin henkikirjoistakin 1800-luvun ensi vuosikymmenillä.

Koska allekirjoittaneen tutkijan tiedot yltävät vain 1900-luvun alkuun, en sen jälkeisistä ajoista osaa paljon sanoa. Juuri tuossa vuosisadan alussa ja etenkin sodan jälkeen ovat Pipatit levittäytyneet lähes ympäri Suomea, osin Eurooppaan ja aina Amerikkaa myöten.

Paljon suvussamme on vielä tutkittavaa. Esimerkiksi aika ennen Isoavihaa. Mutta jäsenistöstä saanemme lisää sukututkijoita ja yhdessä viemme tutkimuksia eteenpäin.

Heinolassa tammikuussa 2009

Pertti Pipatti, sukuseuran puheenjohtaja


©2018 sukuseura PIPATTI - suntuubi.com